Totuus Goldman Sachsista ja Kreikasta Osa 2

Väite 3: Kreikka haluaa rahaa ja apua

Totuus on, että Kreikka ei pyytänyt suoranaista hätäapua. Sen sijaan heidän tavoitteensa oli saada muut EU-maat antamaan heille tukea velan hankkimiseen kohtuullisimmilla koroilla, eli toisin sanoen takaamaan heidän lainojaan.

Kun lainaajat pelkäävät Kreikan kaatuvan, vaativat he kovempaa korkoa lainoillensa. Tämä taas kasvattaa riskiä Kreikan kaatumiseen, ja tekee taloudellisesta ahdingosta nousemisen ehtisestään vaikeammaksi, joka taas nostaa velkojien pelkojan entisestään.

Kyseessä on keinotekoisesti syntyvä kierre, jonka olisi voinut katkaista mikäli muut maat olisivat olleet valmiita takaamaan Kreikan lainoja. Näin ei kuitenkaan ollut.

Kreikka olisi ollut valmis nousemaan suostaan itse, mutta yhä kasvavat korkomenot ovat tehneet siitä lähes mahdotonta.

Väite 4: Kreikkan veloilla pelattiin pankkien toimesta

Kuten ensimmäisessä osassa mainitsimme, on vähintäänkin epäilyttävää, kuinka ulkomaalaisella pankilla voi olla Kreikan velkoja noin 100 miljardin dollarin edestä, kun sen koko velkapotti on 300 miljoonaa.

Luuletko, että saksalainen Hypostate pankki lainasi Kreikalle näin paljon, vai olisi kuitenkin todennäköisempää että se on pelaillut ja kikkaillut Kreikan veloilla?

Kreikan tilanne on hieman samanlainen kuin Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kriisillä, joka laukaisi finanssikriisin.

Kyllä, Kreikka eli yli varojensa, mutta suuret ongelmat syntyivät kaiken maailman eksoottisista velkainstrumenteista, joilla suuret pankin pelasivat keskenään mustaa pekkaa.

Alkuperäisten lainojen ongelmat kalpenevat niin vahvasti niistä luotujen jälkimarkkinainstrumenttien varjossa, että on kuin puhuisi aivan eri asioista.

Väite 5: Kriisi oli Kreikan syy

Tietenkin koko tilanne oli osittain kreikkalaisten syy. He törsäsivät enemmän kuin tienasivat, ja ongelmia olisi syntynyt jos tilanne olisi jatkunut tälläisenä joskus tulevaisuudessa.

Kuitenkin se, että puhumme nyt Kreikasta johtuu aivan eri syystä. Katso vaikka muita velkaantuneita maita kuten Portugalia tai jops Ranskaa. Nekin velkaantuvat todella nopeaan tahtiin, kuitenkaan heistä ei juuri mediassa puhuta. Miksikö?

Koska ne eivät ole “vielä” romahtaneet.

Kuten Kreikan tilanne osoitti, on todella helppo ja nopeaa pudota 4 – 7 % vajeesta hetkessä yli 10 % vajeeseen ulkopuolisten seikkojen takia.

Tälläkin hetkellä monet Euroopan maat velkaantuvat tuota tahtia, ja jos jokin ulkoinen shokki heitä nyt iskisi, olisi pudotus monilla nopea tuonne Kreikan lukemiin.

Samaten yksityispuolen velkamäärä on kasvanut nopeasti, aivan kuten Kreikassa ennen kriisiä. Kaikkien velkamäärät ovat kasvaneet nopeasti vaikka käynnissä onkin ns. “toipuminen”.

Kaikki joutuvat lainaamaan isoilta pankeilta, jotta he pystyisivät pitämään vanhan elintasonsa, ja ajan kanssa jälki ei tule olemaan kaunista.

Vahva uskomukseni onkin, että vuosien saatossa tulemme näkemään monta Kreikkaa vastaavaa tilannetta, jotka iskevät valtioihin jotka ovat huomattavasti isompia kuin Kreikka.

Mitä tapahtuu kun kysessä onkin Ranska, yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista EU-maista?

Riskissä on myöskin UK, erityisesti nyt Brexit:in jälkeen.

Vaikka Kreikka onkin nyt kärsimässä, se ei tarkoita etteikö muut maat olisivat jonossa perässä. Kysymys on melkein vain kuinka kauan, sen sijaan että tuleeko se tapahtumaan…

 

 

Kreikkalainen Ruoka Avain Pitkään Ikään?

ikariamapPieni kreikkalainen saari nimeltään Ikaria on jo vuosikymmenten ajan ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena erään merkittävän asian vuoksi. Saaren asukkaat elävät nimittäin huomattavasti pidempään ja terveemmin vanhuuteen asti kuin normaali länsimaalaiset ihmiset.

Maailmassa on 5 ns. “Blue Zonea”, jotka ovat paikkoja joiden asukkaat elävät jostakin syystä huomattavasti keskiarvoa vanhemmiksi. Ikaria Kreikassa on eräs näistä viidestä.

Mikä sitten on Ikariaan salaisuus, ja voisiko sen tietoja hyödyntää myöskin muualla?

Ikarian asukkaiden ruokavalio

Paikallisten nauttiman ruokavalion uskotaan olevan eräs merkittävimmistä tekijöistä, joiden takia paikalliset asukkaat nauttivat niinkin pitkästä iästä. Jopa kolmannes saaren asukkaista elää 90-vuotiaaksi asti, joka on noin kolmekertaa suurempi kuin Kreikassa yleisesti.

Saaren ruoat ovat hyvin omavaraisesti kasvatettuja, ja monilla asukkailla on takapihalla jonkin asteinen oma puutarha, joissa he kasvattavat erilaisia vihanneksia ja kasviksia lähes täydellisissä olosuhteissa.

Paikallliseen ruokavalioon kuuluu paljon vihanneksia, sekä itsekasvatettuja että luonnosta villinä löytyviä, jonkin verran mutta rajallisesti lihaa ja sokeria, melko paljon kuitua sisältäviä vehniä sekä tietenkin paljon oliiviöljyä.

Nämä tekijät muodostavat pohjan terveelliselle paikalliselle ruokavaliolle, josta voisimme kaikki ottaa oppia mikäli tahdomme elää pitkän ja terveellisen elämän.

Paljon vihanneksia

Paikalliset asukkaat syövät huomattavasti enemmän vihanneksia kuin esimerkiksi pohjoisissa maankolkissa asuvat henkilöt. Tämän lisäksi vihannekset on kasvatettu omassa ravinteikkaassa maassa, sen sijaan että ne olisi kasvatettu teollisissa olosuhteissa jossakin kaukomaassa. Kaiken kukkuraksi syödyt vihannekset ovat varmasti tuoreita, jonka ansiosta niiden ravinteet ovat säilyneet parhaiten.

Vähän sokeria ja lihaa

Sokerin syöntimäärät ovat kasvaneet rajusti teollisuusmaissa viimeisen sadan vuoden ajan, ja moni tutkija epäileekin niiden aiheuttavan monia meitä nykyään vaivaavista terveydellisistä ongelmista, kuten diabetesta ja muita ruoansulatusongelmia.

ikariasaari
Kauniit maisemat eivät taida olla haitaksi!

Laajemmin voit lukea sokerin aiheuttamista ongelmista vaikka tästä sokerittomasta ruokavaliosta kertovasta artikkelista. Sen luettuasi olet varmasti melko vakuuttunut siitä, kuinka suuri haittaa nykyajan sokerimääristä on meidän terveytemme kannalta.

Ikarian asukkaat syövät huomattavasti vähemmän näitä aineksia, joka voi olla eräs merkittävä tekijä heidän terveytensä kannalta.

Hyviä rasvoja

Samalla kun perus länsimaalainen välttelee peloissaan kaikkia rasvoja, ja syö ehkä lähinnä teollisia rasvoja einestensä kanssa, syö Ikarialainen terveellistä oliiviöljyä, ja pitää samalla huolen että saa tarpeeksi rasvaa.

Liikunta ja liikkellä olo

Samalla kuin me suomalaiset istumme toimistossa 6 – 8 tuntia päivässä, ja illalla vielä useita tunteaj tv:n tai tietokoneen äärellä, on Ikarian asukas lähes kokopäivän liikkellä.

Hän pitää huolta omasta puutarhastaan, viljelee maata, rakentelee ja hoitaa ympäristöön. Harva asukas tekee tietokoneen äärellä töitään, joskin määrä on tietenkin kasvanut vuosian aikana.

Illalla, sen sijaan että hän katselisi telkkaria, käy hän tapaamassa kavereitaan, kävelee, tanssii ja hoitaa pihaa.

Paikalliset asukkaat siis harrastavat paljon kevyttä liikuntaa, toisin kuin monet muut länsimaalaiset jotka lähinnä tekevät jotakin raskasta liikuntaa muutaman tunnin viikossa jos sitäkään.

Sosiaaliset suhteet

Eräs merkittävä tekijä alueen asukkaiden pitkään ikään voi myöskin olla heidän hyvin sosiaalinen elämä. Monesti suurikin määrä ihmisiä asuvat hyvin tiheasti, ja monta sukupolvea saattaa elää samankin katon alla.

Erityisesti tämä näkyy vanhuksilla, joita ei ole heivattu hoitokotiin tai jätetty elämään yksin jonnekkin mökkiin tai asuntoon. Sen sijaan he saavat hoitaa lapsenlapsiaan ja osallistua aktiivisesti monipuoliseen elämään hyvinkin vanhaksi asti.

Kuten nykyään tiedämme, yksinäisyys kasvattaa selvästi kuolleisuuden riskiä, ja kasvu on sitä voimakkaampi mitä vanhempi henkilö on kyseessä.

Voimme ottaa paljon oppia Ikarian saaren asukkaista. Syömällä luontaisesti kasvatettuja vihanneksia, liikkumalla enemmän vaikkapa kävelemällä auton sijasta, ja huolehtimalla ihmissuhteistamme voimme varmasti vaikuttaa elämämme pituuteen ja erityisesti sen laatuun.

Loppuun laitan vielä tälläisen haastattelun, joka käy hyvin läpi nämä terveyteen vaikuttavat tekijät. Mikäli asia kiinnostaa, kannattaa tämä video kurkata.

 

Totuus Goldman Sachsista ja Kreikasta Osa 1

Mietitäänpä asiaa hieman. Kuinka yhdellä pankilla voi olla velkariskiä 100 miljardia dollaria maalle, jonka kokonaisvelka on 300 miljardia dollaria?

Tämä on vastaukseni heille, jotka missasivat yhteyden Kreikan ja Goldman Sachs -pankin välisille valuutta swapseille.

Noin puolet ihmisistä tuntuvat syyttävän Kreikan kriisistä Goldman Sachisia, ja toinen puoli taas Kreikkaa lainojen ottamisesta. Syytökset ovat samantyylisiä kuin Yhdysvalloissa kriisin alkaessa, joissa syytettiin sekä pankkeja että lainaa ottaneita velallisia.

Haluan kuitenkin kumota joitakin yleisiä uskomuksia asian suhteen, mutta sen ymmärtämiseksi tarvitset hieman taustatietoa asiasta. Voit lukea sitä Guardianin artikkelista http://www.guardian.co.uk/business/2010/feb/15/credit-default-swaps-regulation

Väite 1: Kreikka teki sopimuksia Goldmanin kanssa kaunistellaakseen tilastojaan, jotta se pääsisi EU:n jäseneksi

Kreikalla oli vaikeuksi täyttää EU:n vaatimuksia velkamääränsä takia, mutta se otettiin jäseneksi vaikka sillä oli enemmän velkaa kuin oli virallisesti sallittua. Totuus oli siis tiedossa, mutta jäsenmaat eivät välittäneet siitä ottaessaan Kreikan jäseneksi.

Lisäksi Kreikan valuuttakikkailut alkoivat vasta 2002, jolloin Kreikka oli jo EU:n jäsenmaa ja sen taloudellinen tilanne ei ollut huono.

Kuinka Kreikka olisi voinut kikkailla pankkien kanssa kaunistaakseen tilastojaan, kun se oli jo EU:n jäsen ja sillä ei siis ollut tarvetta osallistua tälläiseen toimintaan?

Väite 2: Goldman Sachsia ei voi syyttää Kreikan budjetin ongelmista

Totta on että GS:ää ei voi syyttää Kreikan budjetin alijäämistä, mutta se ei kuitenkaan ole mikään viaton pulmunen. Pankki osallistui Kreikan kanssa valuuttavaihtosopimuksiin, joissa ei suoranaisesti ollut mitään väärää.

Se kuitenkin alkoi myöskin sivussa lyödä vetoa Kreikan kyvystä maksaa laina takaisin. Lisäksi se myi lainoja eteenpäin, teki niistä johdannaisia ja pelasi monin eri tavoin näillä lainoilla ja sopimuksilla.

Pankki teki tietoisesti huonoja lainoja, jotta se voisi tarjota niille vakuutuksia ja muita johdannaisia, tienaten palkkion jokaisesta tapahtumasta.

Goldman Sachs pelasi muutaman ison pankin ja rahaston kanssa Kreikkalaisten tulevaisuudella, myyden sitä erilaisten tuotteiden avulla muilla tekijöille.

Esimerkiksi Saksalainen pankki Hypostate, jonka omistaa Saksan valtio, omisti jopa kolmanneksen kaikesta Kreikan velasta yhteen aikaan. Voiko tämä olla mahdollista vain sattuman kautta, vai olisiko todennäköisempää että pankki olisi osallistunut keinotteluun Kreikan lainoilla ja valuuttajohdannaisilla?