Kreikkalainen Elinkeinoelämä

Kreikasta tulee monille mieleen maa, joka tuottaa lähinnä oliiviöljyä ja muita ruokia. Kuitenkin maa on nykyään paljon modernimpi kuin moni suomalainen kuvittelee, ja siellä tuotetaan enemmän ulkomaille vietäviä tuotteita ja tavaroita kuin mitä tehtiin mm. 1900 -luvun loppupuolella,

Kreaikka onkin kehittynyt nopeasti viimeisten 15 vuoden ajan, ja se on siirtynyt vauhdilla elektroniikkaan ja teollisuuteen muiden maiden perässä. Tietenkin siellä on jo pitkään näitä tuotettu, mutta selvästi suurimpia tuotteita ovat olleet erilaiset ruokiin kohdistuneet tuotteet ja tavarat. Nykyään kuitenkin muut asiat ovat kuromassa itseään tämän ohitse, ja maa elääkin eräänlaista uutta murrosta sen siirtyessä vahvasti kohti nykypäivän teollisia ja taloudellisia vaatimuksia.

Tässä joitakin tavaroita, joita et ehkä tiennyt tuotettavan Kreikassa…

Sementti

sementti

Et ehkä tiennyt, että Kreikan suurin vientituote tänäpäivänä on sementti. Niin hassulta kuin se kuullostaakin, sementin tuotanto ja vienti lähimaihin on noussut nopeasti todella suureksi alaksi Kreikassa, ja nykyään se siis on se kaikkein suurin teollisuusala, mitä Kreikassa harrastetaan.

Lääkkeet

Toiseksi suurin sektori on lääketieteellinen tuotanto, jota voidaankin pitää jo todella korkeanteknologia tuotantona. Monet maailman suurimmista lääketehtaista omaavat tuotantolaitoksen Kreikassa, jossa on helppo tehdä EU:n määräykset täyttäviä lääkkeitä suoraan samalla mantereella. Kreikka onkin noussut merkittäväksi valinnaksi, kun pohditaan missä Euroopan lääkkeitä tuotetaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näitä Kreikassa tehtyjä lääkkeitä vietäisi myös muualle maailmaan.

Silmälasit

Silmälaseja valmistavat nykyään lähinnä muutamat suuret yritykset, joilla on isot tuotantolaitokset juuri Kreikassa. Kreikasta on helpot yhteydet laajalle alueelle Eurooppaan ja muuallekkin, joka yhdistettynä halvempiin kustannuksiin on houkutteleva idea monille yrityksille. Täältä voit lukea lisää Kreikkalaisista silmälaseista.

Tupakka

Kreikassa on monessa paikkaa aika ihanteelliset olosuhteet myös tupakan kasvatukselle, jonka takia yli 500 miljoonaa maan viennistä muodostuukin erilaisista tupakkaan liittyvistä tuotteista ja raaka-aineista. Kreikassa on omat suuret tupakan valmistustehtaat, jonka ansiosta raaka-aineita ei yleensä tarvitse kuljettaa maan ulkopuolelle. Suurin osa viedyistä tuotteista onkin jo pitkälle jalostettuja.

Coca Colan -tuotteet

Hauskana yksityiskojhtana Kreikan 10 suurimman vientituotteen joukkoon nousee omana lohkonaan erilaiset Coca Colan  valmistamat tuotteet. Kreikassa on valtavat Coca Colan tuotantolaitokset, joissa valmistetaan todella paljon kyseisen yrityksen juomia ja muita tuotteita, joista juomat ovat kuitenkin ehdottomasti se suurin ja tunnetuin ryhmä.

Näitä juomia sitten viedään lähimaihin, sekä moniin Etelä-Euroopan maihin, joihin kulkuyhteydet ovat erinomaiset.

Kuten tästä listasta näet, on Kreikan vientituotanto monipuolistunut paljon parissa kymmenessä vuodessa. Enään talous ei perustu vain oliivien tuotantoon ja käsittelyyn, vaan maata alkaa pyörittää yhä enemmän kasvava korkeanteknologian tuotanto. Tämä lupaakin hyvää Kreikan jatkolle, sillä sillä on hyvä mahdollisuus nousta suureksi tuottajamaaksi, ainakin niin kauan kun sen hintataso on Euroopan halvimpia.

Toivotaan että tämä kehitys siis jatkuu, ja tämä teollisuus ja vienti saisi vedettyä tämän maan takaisin kasvu-urille.

Vielä Kreikan Velkakriisistä

Sain palautetta muutama viikko sitten liittyen artikkeleihin Kreikan talouskriisistä. Kyseinen lukija oli ollut muutama viikko aikaisemmin Kreikassa lomamatkalla, ja oli huomannut että siellä suhtauduttiin ylipäätänsä rahaan hyvin eri tavalla kuin täällä Suomessa. Hän kertoi että Kreikassa rahaa käytettiin hyvin huolettomasti, ja vaikka talous pitäisi olla hyvinkin heikossa jamassa edelleen, elivät ihmiset kuin rahaa olisi ritttänyt ja siitä ei olisi tarvinnut murehtia ollenkaan. Hän kysyi minulta, miten tämä on mahdollista.

Kreikkalainen rahankäyttö

Hänen havaintonsa on pitkälti aivan tosia. Kreikassa rahankäyttö on selvästi yleisesti hyvin huoletonta, ja ns. penninvenytys on hyvin harvinaista ja sellaista käytöstä katsotaan hyvin kieroon. On hyvin tavallista, että nuoretkin tarjoavat toisilleen ruokia ja lippuja ilman vastapalveluksen odottamista. Usein nämä lahjat menevät loppupeleissä melko tasan, ihmisten tarjotessa toisilleen ristiin erilaisia juttuja. Eroja syntyy kuitenkin jos toinen on huomattavasti varakkaampi kuin toinen, mutta näissäkin tapauksissa se ajatus on tärkeämpi kuin se rahamäärä. Kukaan ei pidä kirjaa, paljonko toinen on tarjonnut ja paljonko taas joku toinen.

rahankäyttö

Sen sijaan Suomessa on monesti ajatus, että kaikki maksavat omat osansa. Tämä on erilainen lähtökohta kokonaisesti rahankäyttöön. Rahan koetaan olevan niukka hyödyke, josta pitää huolehtia tarkoin. Jos toinen joutuisi maksamaan enemmän kuin toinen, olisi se usein ongelma. Tämä on hyvin samanlainen ajattelu kuin Saksassa, liittyen ehkä vahvasti Luterilaiseen moraaliin.

Rahan pimeä puoli

Vaikka ulkopuolisesta voisi näyttää, että kreikkalaisilla olisi paljon rahaa ja suomalaisilla taas vähän, ei asiat yleensä ole näin. Moni kreikkalainen elää ainakin lähes kädestä suuhun periaatteella, ja moni suomalainen taas omistaa enemmän varallisuutta säästössä kuin ulkoa näyttäisi. Tämä näkyy sitten laajemminkin yhteiskunnassa, kuten nyt suomalaisten haluna laskea valtion velkaa, vaikka sitä on maailmanlaajuisesti vieläkin todella vähän. Kreikkalaiset taas eivät sitä haluaisi laskea, vaikka sitä on jo todella paljon. Heidän on vain pakko niin tehdä muiden maiden painostuksesta.

Toisaalta koska kreikkalaiset ovat avoimempia rahoistaan, tarjoaa se myös paljon tukea ja apua. Kynnys avun pyytämiseen ei ole niin suuri, kun voidaan myöntää että rahallista apua tarvittaisiin. Suomessa taas raha-avun pyytäminen on melkein isokin synti, ja harva on siihen valmis turvautumaan. Tämä näkyy sitten helposti velkaantumisena, ongelmien peittelemisenä ja lopulta jopa maksuhäiriömerkintänä, joiden määrä kasvaa vuosi vuodelta.

Esimerkiksi pikavipit ovat Kreikassa lähes tuntematon käsite, ja suurin osa ihmisistä lainaa rahaa tarvittaessa vanhemmiltaan, sukulaisiltaan tai kavereiltaan. Sen sijaan Suomessa jopa 18 vuotiaat ottavat pikavippejä koittaessaan pysyä pinnalla. Pikavippejä tunnutaan ottavan vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän. Siltikin se on eräänlainen vaiettu ja salattu ongelma, josta ei juuri puhuta mediassa. Nyt joulunakin moni varmasti turvautuu pikavippeihin yrittäessään pitää kulisseja pystyssä, ja voidakseen antaa lapsilleen joululahjoja.

Kummallakin tavalla on omat hyvät ja huonot puolensa, ja ei voida mielestäni sanoa että toinen olisi selvästi parempi kuin toinen. Suomalainen tapa on usein turvallisempi pitkällä tähtäimellä, mutta voi johtaa lyhyen ajan kärsimykseen. Kreikkalaisella tavalla taas voi käydä toisinpäin. Paras tapa olisikin varmasti näiden välimuoto, missä rahaa säästettäisiin, mutta siitä voisi kuitenkin puhua avoimesti ihmisten kesken. Kun ongelmat täytyy salata, siten tapahtuu usein ne kaikkein pahimmat ongelmat.

Totuus Goldman Sachsista ja Kreikasta Osa 2

Väite 3: Kreikka haluaa rahaa ja apua

Totuus on, että Kreikka ei pyytänyt suoranaista hätäapua. Sen sijaan heidän tavoitteensa oli saada muut EU-maat antamaan heille tukea velan hankkimiseen kohtuullisimmilla koroilla, eli toisin sanoen takaamaan heidän lainojaan.

Kun lainaajat pelkäävät Kreikan kaatuvan, vaativat he kovempaa korkoa lainoillensa. Tämä taas kasvattaa riskiä Kreikan kaatumiseen, ja tekee taloudellisesta ahdingosta nousemisen ehtisestään vaikeammaksi, joka taas nostaa velkojien pelkojan entisestään.

Kyseessä on keinotekoisesti syntyvä kierre, jonka olisi voinut katkaista mikäli muut maat olisivat olleet valmiita takaamaan Kreikan lainoja. Näin ei kuitenkaan ollut.

Kreikka olisi ollut valmis nousemaan suostaan itse, mutta yhä kasvavat korkomenot ovat tehneet siitä lähes mahdotonta.

Väite 4: Kreikkan veloilla pelattiin pankkien toimesta

Kuten ensimmäisessä osassa mainitsimme, on vähintäänkin epäilyttävää, kuinka ulkomaalaisella pankilla voi olla Kreikan velkoja noin 100 miljardin dollarin edestä, kun sen koko velkapotti on 300 miljoonaa.

Luuletko, että saksalainen Hypostate pankki lainasi Kreikalle näin paljon, vai olisi kuitenkin todennäköisempää että se on pelaillut ja kikkaillut Kreikan veloilla?

Kreikan tilanne on hieman samanlainen kuin Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kriisillä, joka laukaisi finanssikriisin.

Kyllä, Kreikka eli yli varojensa, mutta suuret ongelmat syntyivät kaiken maailman eksoottisista velkainstrumenteista, joilla suuret pankin pelasivat keskenään mustaa pekkaa.

Alkuperäisten lainojen ongelmat kalpenevat niin vahvasti niistä luotujen jälkimarkkinainstrumenttien varjossa, että on kuin puhuisi aivan eri asioista.

Väite 5: Kriisi oli Kreikan syy

Tietenkin koko tilanne oli osittain kreikkalaisten syy. He törsäsivät enemmän kuin tienasivat, ja ongelmia olisi syntynyt jos tilanne olisi jatkunut tälläisenä joskus tulevaisuudessa.

Kuitenkin se, että puhumme nyt Kreikasta johtuu aivan eri syystä. Katso vaikka muita velkaantuneita maita kuten Portugalia tai jops Ranskaa. Nekin velkaantuvat todella nopeaan tahtiin, kuitenkaan heistä ei juuri mediassa puhuta. Miksikö?

Koska ne eivät ole “vielä” romahtaneet.

Kuten Kreikan tilanne osoitti, on todella helppo ja nopeaa pudota 4 – 7 % vajeesta hetkessä yli 10 % vajeeseen ulkopuolisten seikkojen takia.

Tälläkin hetkellä monet Euroopan maat velkaantuvat tuota tahtia, ja jos jokin ulkoinen shokki heitä nyt iskisi, olisi pudotus monilla nopea tuonne Kreikan lukemiin.

Samaten yksityispuolen velkamäärä on kasvanut nopeasti, aivan kuten Kreikassa ennen kriisiä. Kaikkien velkamäärät ovat kasvaneet nopeasti vaikka käynnissä onkin ns. “toipuminen”.

Kaikki joutuvat lainaamaan isoilta pankeilta, jotta he pystyisivät pitämään vanhan elintasonsa, ja ajan kanssa jälki ei tule olemaan kaunista.

Vahva uskomukseni onkin, että vuosien saatossa tulemme näkemään monta Kreikkaa vastaavaa tilannetta, jotka iskevät valtioihin jotka ovat huomattavasti isompia kuin Kreikka.

Mitä tapahtuu kun kysessä onkin Ranska, yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista EU-maista?

Riskissä on myöskin UK, erityisesti nyt Brexit:in jälkeen.

Vaikka Kreikka onkin nyt kärsimässä, se ei tarkoita etteikö muut maat olisivat jonossa perässä. Kysymys on melkein vain kuinka kauan, sen sijaan että tuleeko se tapahtumaan…

 

 

Totuus Goldman Sachsista ja Kreikasta Osa 1

Mietitäänpä asiaa hieman. Kuinka yhdellä pankilla voi olla velkariskiä 100 miljardia dollaria maalle, jonka kokonaisvelka on 300 miljardia dollaria?

Tämä on vastaukseni heille, jotka missasivat yhteyden Kreikan ja Goldman Sachs -pankin välisille valuutta swapseille.

Noin puolet ihmisistä tuntuvat syyttävän Kreikan kriisistä Goldman Sachisia, ja toinen puoli taas Kreikkaa lainojen ottamisesta. Syytökset ovat samantyylisiä kuin Yhdysvalloissa kriisin alkaessa, joissa syytettiin sekä pankkeja että lainaa ottaneita velallisia.

Haluan kuitenkin kumota joitakin yleisiä uskomuksia asian suhteen, mutta sen ymmärtämiseksi tarvitset hieman taustatietoa asiasta. Voit lukea sitä Guardianin artikkelista http://www.guardian.co.uk/business/2010/feb/15/credit-default-swaps-regulation

Väite 1: Kreikka teki sopimuksia Goldmanin kanssa kaunistellaakseen tilastojaan, jotta se pääsisi EU:n jäseneksi

Kreikalla oli vaikeuksi täyttää EU:n vaatimuksia velkamääränsä takia, mutta se otettiin jäseneksi vaikka sillä oli enemmän velkaa kuin oli virallisesti sallittua. Totuus oli siis tiedossa, mutta jäsenmaat eivät välittäneet siitä ottaessaan Kreikan jäseneksi.

Lisäksi Kreikan valuuttakikkailut alkoivat vasta 2002, jolloin Kreikka oli jo EU:n jäsenmaa ja sen taloudellinen tilanne ei ollut huono.

Kuinka Kreikka olisi voinut kikkailla pankkien kanssa kaunistaakseen tilastojaan, kun se oli jo EU:n jäsen ja sillä ei siis ollut tarvetta osallistua tälläiseen toimintaan?

Väite 2: Goldman Sachsia ei voi syyttää Kreikan budjetin ongelmista

Totta on että GS:ää ei voi syyttää Kreikan budjetin alijäämistä, mutta se ei kuitenkaan ole mikään viaton pulmunen. Pankki osallistui Kreikan kanssa valuuttavaihtosopimuksiin, joissa ei suoranaisesti ollut mitään väärää.

Se kuitenkin alkoi myöskin sivussa lyödä vetoa Kreikan kyvystä maksaa laina takaisin. Lisäksi se myi lainoja eteenpäin, teki niistä johdannaisia ja pelasi monin eri tavoin näillä lainoilla ja sopimuksilla.

Pankki teki tietoisesti huonoja lainoja, jotta se voisi tarjota niille vakuutuksia ja muita johdannaisia, tienaten palkkion jokaisesta tapahtumasta.

Goldman Sachs pelasi muutaman ison pankin ja rahaston kanssa Kreikkalaisten tulevaisuudella, myyden sitä erilaisten tuotteiden avulla muilla tekijöille.

Esimerkiksi Saksalainen pankki Hypostate, jonka omistaa Saksan valtio, omisti jopa kolmanneksen kaikesta Kreikan velasta yhteen aikaan. Voiko tämä olla mahdollista vain sattuman kautta, vai olisiko todennäköisempää että pankki olisi osallistunut keinotteluun Kreikan lainoilla ja valuuttajohdannaisilla?