Home / Talous / Totuus Goldman Sachsista ja Kreikasta Osa 2

Totuus Goldman Sachsista ja Kreikasta Osa 2

Väite 3: Kreikka haluaa rahaa ja apua

Totuus on, että Kreikka ei pyytänyt suoranaista hätäapua. Sen sijaan heidän tavoitteensa oli saada muut EU-maat antamaan heille tukea velan hankkimiseen kohtuullisimmilla koroilla, eli toisin sanoen takaamaan heidän lainojaan.

Kun lainaajat pelkäävät Kreikan kaatuvan, vaativat he kovempaa korkoa lainoillensa. Tämä taas kasvattaa riskiä Kreikan kaatumiseen, ja tekee taloudellisesta ahdingosta nousemisen ehtisestään vaikeammaksi, joka taas nostaa velkojien pelkojan entisestään.

Kyseessä on keinotekoisesti syntyvä kierre, jonka olisi voinut katkaista mikäli muut maat olisivat olleet valmiita takaamaan Kreikan lainoja. Näin ei kuitenkaan ollut.

Kreikka olisi ollut valmis nousemaan suostaan itse, mutta yhä kasvavat korkomenot ovat tehneet siitä lähes mahdotonta.

Väite 4: Kreikkan veloilla pelattiin pankkien toimesta

Kuten ensimmäisessä osassa mainitsimme, on vähintäänkin epäilyttävää, kuinka ulkomaalaisella pankilla voi olla Kreikan velkoja noin 100 miljardin dollarin edestä, kun sen koko velkapotti on 300 miljoonaa.

Luuletko, että saksalainen Hypostate pankki lainasi Kreikalle näin paljon, vai olisi kuitenkin todennäköisempää että se on pelaillut ja kikkaillut Kreikan veloilla?

Kreikan tilanne on hieman samanlainen kuin Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kriisillä, joka laukaisi finanssikriisin.

Kyllä, Kreikka eli yli varojensa, mutta suuret ongelmat syntyivät kaiken maailman eksoottisista velkainstrumenteista, joilla suuret pankin pelasivat keskenään mustaa pekkaa.

Alkuperäisten lainojen ongelmat kalpenevat niin vahvasti niistä luotujen jälkimarkkinainstrumenttien varjossa, että on kuin puhuisi aivan eri asioista.

Väite 5: Kriisi oli Kreikan syy

Tietenkin koko tilanne oli osittain kreikkalaisten syy. He törsäsivät enemmän kuin tienasivat, ja ongelmia olisi syntynyt jos tilanne olisi jatkunut tälläisenä joskus tulevaisuudessa.

Kuitenkin se, että puhumme nyt Kreikasta johtuu aivan eri syystä. Katso vaikka muita velkaantuneita maita kuten Portugalia tai jops Ranskaa. Nekin velkaantuvat todella nopeaan tahtiin, kuitenkaan heistä ei juuri mediassa puhuta. Miksikö?

Koska ne eivät ole “vielä” romahtaneet.

Kuten Kreikan tilanne osoitti, on todella helppo ja nopeaa pudota 4 – 7 % vajeesta hetkessä yli 10 % vajeeseen ulkopuolisten seikkojen takia.

Tälläkin hetkellä monet Euroopan maat velkaantuvat tuota tahtia, ja jos jokin ulkoinen shokki heitä nyt iskisi, olisi pudotus monilla nopea tuonne Kreikan lukemiin.

Samaten yksityispuolen velkamäärä on kasvanut nopeasti, aivan kuten Kreikassa ennen kriisiä. Kaikkien velkamäärät ovat kasvaneet nopeasti vaikka käynnissä onkin ns. “toipuminen”.

Kaikki joutuvat lainaamaan isoilta pankeilta, jotta he pystyisivät pitämään vanhan elintasonsa, ja ajan kanssa jälki ei tule olemaan kaunista.

Vahva uskomukseni onkin, että vuosien saatossa tulemme näkemään monta Kreikkaa vastaavaa tilannetta, jotka iskevät valtioihin jotka ovat huomattavasti isompia kuin Kreikka.

Mitä tapahtuu kun kysessä onkin Ranska, yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista EU-maista?

Riskissä on myöskin UK, erityisesti nyt Brexit:in jälkeen.

Vaikka Kreikka onkin nyt kärsimässä, se ei tarkoita etteikö muut maat olisivat jonossa perässä. Kysymys on melkein vain kuinka kauan, sen sijaan että tuleeko se tapahtumaan…